Digijalkaa tutkittuna

Satakunnan ammattikorkeakoulun aikuisopiskelija Mari Raukola tutkii ylemmän amk:n opinnäytetyönään kivijalkayritysten diginäkyvyyttä Huittisten (tutkimuksessa mukana hanke- ja kauppiasverkostoyritykset), Kankaanpään (hanke- ja muut kivijalkaliikkeet), Loimaan (hanke- ja Loimaan kauppalan yritykset) ja Uudenkaupungin (Kivijalka Kuntoon! -yritykset) alueilla. Tutkimuksessa selvitettiin yritysten mm. kotisivuihin, muihin digimarkkinointikanaviin, sosiaaliseen median käyttöön, sekä googlen perusnäkyvyyteen liittyviä asioita. Tutkimuksessa havainnointiin yhteensä 360 yrityksen digitoimintaa, neljältä eri paikkakunnalta.

Mitä hyötyä yksittäiselle kivijalkayrittäjälle?

Tulokset alla ovat esitettynä kokonaistuloksina (kaikki tutkitut, sekä paikkakuntakohtaiset tulokset). Yksittäisellä kivijalkayrityksellä on myös mahdollisuus tilata Marilta/Mikolta maksutta omat tarkemmat tulokset. Yrityskohtaisen katsauksen avulla yritys saa mm.

• tarkempaa tietoa omasta digitilastaan: mikä hyvin, missä voisi olla parannettavaa
• yleistä vertailutietoa oman ja lähipaikkakuntien suhteen 
• yleistä vertailutietoa oman toimialan suhteen 
• katsauksen; mitä minusta verkossa puhutaan?
• uuden työkalun oman viestinnän/markkinoinnin/myynnin kehittämiseen

Kannattaa kysyä lisää ja hyödyntää tilaisuus! 

Tulosten toivotaan edesauttavan yrittäjiä oman toimintansa kehittämisessä edelleenkin ja toiveena on, että alueille saataisiin yritysryhmähankkeita yrittäjien arjen ja taloudellisten panosten helpottamiseksi. Tuloksia on jo hyödynnetty mm. Kivijalka Kuntoon! ja Kortteeri-hankkeiden koulutusten suunnittelussa ja tullaan hyödyntämään myös jatkokehittämistoimien suhteen. 

Tuloksista yleisesti

Yritysten kotisivujen perustilanne on paikkakunnilla hyvä. 85 % kotisivuista on responsiivisia eli mukautuvat käytettävän laitteen mukaan (esim. puhelin, tabletti, tietokone). Hakukone myös löytää yritykset keskimäärin hyvin. Perustietojen (sijainti, aukioloajat yms.) löytymisestä Googlesta on jonkin verran hajontaa.  

Sähköpostimarkkinointi ei ole kovin laajasti käytössä. Monet yritykset tosin kokevat ettei se sovi heidän toimintaansa. Sama koskee sähköistä asiakaspalvelua. Se on käytössä 5 %:lla vastaajista. 

14 % (51 kpl) vastaajista on verkkokauppa toiminnassa. Verkkokaupat myös olivat "tuoreita" ja näkyvissä oli ajankohtaista materiaalia (81 %).

Some-kanavista yleisimmin käytössä olivat Facebook ja Instagram. Nousussa oli Youtube. 

Vastausnopeus somessa oli keskimäärin hyvällä tasolla yrityksissä. Blogi löytyi 6 %:lla yrityksistä. 

Mari on tehnyt myös videot kokonais- ja kaikkien paikkakuntien yhteistuloksista. Tutustukaa tarkemmin tuloksiin. Valitettavasti videot eivät toimi tällä hetkellä mobiilisti. 

Kokonaistulokset videona ja PDF-tiedostona

Huittisten tulokset videona ja PDF-tiedostona

Kankaanpään tulokset videona ja PDF-tiedostona

Loimaan tulokset videona ja PDF-tiedostona

Uudenkaupungin tulokset videona ja PDF-tiedostona

Tutkimus on suoritettu yhteistyössä Huittisten, Kankaanpään ja Uudenkaupungin Yrittäjäjärjestöjen, Loimaan Kauppa ja Palvelut Yhdistys ry:n kanssa sekä kaupunkien elinkeino-organisaatioiden kanssa. 

Kysy lisää tai tilaa yrityksesi tarkemmat tulokset:

Mari Raukola/Kankaanpään elinkeinopalvelut: mari.raukola[at]kankaanpaa.fi; 040 542 0456

Mikko Lehtonen/Satakunnan ammattikorkeakoulu: mikko.lehtonen[at]samk.fi; 050 569 4894

Salaista shoppailua

SAMKin liiketalouden aikuisopiskelijat (18-59 v.) suunnittelivat, toteuttivat ja raportoivat lehtori Leena Sääsken ohjauksella Mystery Shopping -kokonaisuuden Kivijalka Kuntoon! -hankeyrityksille. Projektin tavoitteena oli kartoittaa kivijalkayrityksen kokonaistila sekä antaa kehittämisehdotuksia mm. palvelun, myyntitapahtuman sekä liiketilan suhteen.

Yhteensä 16 yritystä Huittisista, Kankaanpäästä, Loimaalta ja Uudestakaupungista tarttuivat mahdollisuuteen osallistua ko. kehittämisprojektiin. 12 opiskelijaa tekivät yrityksistä yhteensä 35 mystery shopping -asiointia. Välittömästi ostotapahtuman jälkeen, kirjattiin havainnot ylös. Menetelmään tietenkin kuuluu, että yrittäjät/muu henkilöstö eivät tienneet milloin/ketkä tutkimusta suorittavat.

Lisää lisämyyntiä

Mystery Shopping -projektin kautta suurimmat kehittämiskohteet liittyivät lisämyyntiin. Opiskelijoiden havainnoista nousi esille, että kivijalassa voisi enemmän/tehokkaammin lisämyyntiä harjoittaa. Lisämyyntiä ei kannata yhdistää ”tyrkyttämiseen”. Pienten virtojen merkitystä ei kannata vähätellä. Parhaimmillaan lisämyynti on molemminpuolinen etu – sekä asiakkaalle, että yrittäjälle.

Näyteikkunojen myyvyys oli toinen kehittämiskohde, joka nousi esille. Ikkunat koettiin keskimäärin hiukan huomaamattomiksi. Esillepanossa ja visuaalisuudessa oli opiskelijaryhmän mielestä kehitettävää.

Kivijalassa asiakasta autetaan

Ystävällisyys, avuliaisuus ja palvelun nopeus nousivat kaikilla paikkakunnilla positiivisesti esiin. Palvelua saatiin ripeästi. Opiskelijat kokivat, että asiakkaan huomiointi oli positiivista ja korkealla tasolla paikkakuntien kivijalkaliikkeissä.

Voiko maksaminen olla kivaa?

Harvinaista kyllä (?) myös maksutilanteet koettiin tutkimuksessa erittäin positiivisina. Opiskelijoiden ostotapahtumat oli saatettu maaliin kivijalkahenkilöstön kautta erittäin kiitettävästi. Asiakaspalvelijoiden asiantuntemus, kohteliaisuus ja erityisesti ”luonnikkuus” rahanvaihtotilanteessa koettiin poikkeuksellisen positiivisena.

Erittäin rohkaiseva tulos oli, että opiskelijat asioisivat uudelleen tutkituissa yrityksissä. Melkein kaikki mysteryshoppaajat suosittelisivat yrityksiä myös ystävilleen.

Yritykset saivat oman, liikekohtaisen yhteenvedon yrityksestään. Raportti sisälsi mm. arvioita ja kehittämiskohteita asiakaspalvelun eri muodoista, myynnin aktiivisuudesta, liiketilan/näyteikkunan ilmeestä.  

Käykää tekin ”testaamassa” oma kivijalkakauppiaanne!

Leena Sääski ja Mikko Lehtonen

Sparrausta kivijalkakauppojen markkinointiin ja digiosaamiseen

Satasilta-sivusto esittelee hanketarinoissaan Kivijalka kuntoon -hanketta. Projektin koulutuksiin ovat edelleen myös uudet yrittäjät tervetulleita. 

Kuvateksti: Uusikaupunkilaisen Kenkäkauppa Alinan yrittäjä Outi Nurmi (oik.) sanoo, että tänä päivänä kivijalkayrittäjän valtti on erikoistuminen. Nurmi perusti persoonallisen omalla konseptilla toimivan kenkäkaupan 14 vuotta sitten. Pikkukaupungin turistikohteeksi muodostuneeseen kenkäkauppaan saapuu väkeä bussilasteittain etenkin kesäaikaan. Viime vuonna kenkäkauppa Alina sai Uudenkaupungin matkailuoppaiden 19. kerran jaetun opaspäivän ruusun osoituksena, että on tehnyt kaupunkia myönteisellä tavalla tunnetuksi. Leena Sääski ja Mikko Lehtonen kuuntelevat.

– Koulutuksissa on paljon keskusteltu pienryhmissä ja pureskeltu yritysten asioita sekä ideoitu yhdessä. Valmennusten pääpaino on ollut markkinoinnissa ja digimaailmassa. Esimerkiksi Google unohtuu monilta. Maksuttomastikin voi huomattavasti parantaa yrityksen hakukonenäkyvyyttä ja tarjota tietoa potentiaalisille asiakkaille. Jos esimerkiksi sijaintitiedot eivät ole helposti saatavilla, asiakas ei ehkä jaksa nähdä vaivaa.

Mikko Lehtonen kertoo, että paras palaute toteuttajille on ollut se, että koulutuksissa käytyjä asioita on oikeasti viety käytäntöön.

Koulutustarve on kummunnut kuntien elinkeinotoimijoilta sekä yrittäjiltä itseltään.

– Verkkokaupan räjähdysmäinen kasvu, ajankäytön muutokset ja toimintaympäristön muuttuminen ovat uhkia kivijalkakauppiaille. Haastattelemalla yrittäjiä ja elinkeinotoimia saatiin vahvistusta sille, että markkinointi- ja myyntiosaamiseen toivotaan koulutusta. Tavoitteena on lisäksi nostaa kivijalkayritysten arvostusta niiden alueella, Mikko Lehtonen Satakunnan ammattikorkeakoulusta kertoo.

 
Keväällä koulutuksissa paneudutaan muun muassa mainostekstaukseen, kanta-asiakasmarkkinointiin ja verkkokauppaan.

Lue koko juttu Satasilta-sivustolta:
http://www.satasilta.fi/satasilta/hanketarinoita/sparrausta_kivijalkakauppojen_markkinointiin_ja_digiosaamiseen.5141.news

Verkkokauppa tukemassa kivijalkamyymälää

Verkkokauppa on tätä päivää, lähes jokaisella liikkeellä on oma verkkokauppa. Kun lähdetään miettimään verkkokaupan luomista, tulee varmasti helposti ensimmäisenä mieleen, että miten saan oman verkkokauppani erottumaan muista, miksi valita juuri se meidän verkkokauppa eikä kilpailijan. Ja entä jos asiakkaat kivijalkamyymälästä katoavat verkkokaupan johdosta. Verkkokauppaa suunniteltaessa tulisikin miettiä mitä voimme tehdä, jotta verkkokauppa tukisi kivijalkamyymälää ja toisi lisää asiakkaita, eikä siirtäisi vain nykyisiä asiakkaita tilaamaan verkosta.

Kun haluat verkkokaupan tukevan kivijalkamyymälääsi, mieti näitä:

TILAA VERKOSTA, NOUDA MYYMÄLÄSTÄ
Melkein jokaisella verkkokaupalla on käytössään tilaa verkosta ja nouda myymälästä, ja monesti tällöin toimitus on ilmainen. Tämä tuo verkkokauppa-asiakkaatkin helposti myymälään ja mikäli tämä toimitusvaihtoehto tarjotaan vielä ilmaiseksi, houkuttaa se myös eniten, mikäli myymälä on sopivan matkan päässä.

PALAUTUS MYYMÄLÄÄN
Monesti verkkokaupan tuotteet saa myös palauttaa myymälään. Asiakkaan ei tarvitse lähteä postittamaan tuotteita vaan hän voi tuoda ne suoraan myymälään ja samalla saattaa jopa ostaa jotakin palauttamansa tuotteen tilalle.

KANTA-ASIAKKUUS
Mikäli käytössä on jonkinlainen kanta-asiakasjärjestelmä, tulisi siitä hyötyä myös verkkokaupan puolella, jolloin voidaan kanta-asiakasetujakin kohdistaa niin, että tietyt edut ovat saatavissa vain myymälässä, mikä houkuttaa myös niitä pääasiassa verkossa ostavia tulemaan tekemään ostoksia myymälään (ja toki myös toisin päin, eli joitakin etuja vain verkossa).

MYYMÄLÄSAATAVUUS
Lisäksi on hyvä huomioida vielä ominaisuus, joka helpottaa kivijalkamyymälässä asiointia, eli tuotteiden myymäläsaatavuuden tarkistus verkkokaupasta. Tällöin asiakas, joka haluaa ostaa vaikka tietyntyyppisen mekon ja tarvitsee sen sellaisella aikataululla, että ei ole aikaa odotella verkkokaupan toimitusta, voi hän etukäteen tarkastella valikoimaa, valita vaihtoehdot, tarkastaa, että niitä löytyy myymälästä ja lähteä sovittamaan (kenties jopa puhelimitse varata kyseiset mekot sovitusta varten).

AJANVARAUS
Jos kivijalkamyymälässä on jokin ajanvarausta vaativa palvelu, mahdollista kyseisen palvelun ajanvaraus verkkokaupassa. Näin moni verkossakin asioiva kiinnostuu tarjoamastasi palvelusta ja varaa siihen mahdollisesti heti ajan.

Kirjoittajat; Päivi Aaltonen, Tia Koski, Tanja Rantanen, Suvi Rosengren ovat SAMKin Kuninkaisten kampuksen liiketalouden aikuisopiskelijoita.

Taloushallinto – kivijalkayrityksen kivijalka

Kirjanpito ja taloushallinto mielletään valitettavan usein synonyymeiksi. Kirjanpito on mekaanista, opetettua suorittamista, kun taas taloushallinto on nimensä mukaisesti kokonaisvaltaista talouden hallintaa; kirjanpitoa höystettynä raportoinnilla ja asiantuntevalla, asiakkaalle räätälöidyllä neuvonnalla sekä oikeanlaisten työkalujen kuten taloushallinnon ohjelmistojen käyttöä.

Käyvätkö lapsesi tutulla, mahdollisimman halvalla lääkärillä? Yritys on yleensä yrittäjälle kuin lapsi, ja asiantuntevissa käsissä hoidettu taloushallinto pitää huolen siitä, että tämä lapsi pysyy terveenä ja kasvaa aikuiseksi. Väärissä käsissä hoidettuna yritys taas voi sairastua jo vauvaiässä vaikka yrittäjä tekisi bisneksessään kaiken oikein. Ei siis ole ihan sama kuka yrityksesi talousasioita hoitaa ja millä tavoin.

Etenkin kivijalkayritysten, joissa resurssit ovat yleensä pienet ja asiakkaiden käytös voi nopeastikin muuttua, tulee reagoida muuttuvaan ympäristöön nopeasti. Kun talousasiat ovat osaavan, luotettavan tahon hallussa ja saat keskittyä siihen mitä parhaiten osaat, ovat menestyksen palikat käsissäsi.

”Tein itse ja säästin”

Monet yrittäjät ajattelevat säästävänsä tekemällä kirjanpidon itse. Ymmärrettävää, mikäli varoja on niukasti ja kaikissa kuluissa on säästettävä. Mutta ei ymmärrettävää, mikäli yrittäjä tekee jo muutenkin ympäripyöreitä päiviä ilman lomia ja talousasioiden osaaminenkin on peruskoulutasolla.

Yritykseensä rakastunut yrittäjä hokee päässään mantraa ”läpi harmaan kiven” vaikka ei ymmärrä tekevänsä määrällisesti paljon mutta täysin vääriä asioita. Vaikka kirjanpidon osaisikin ja pystyisikin tekemään itse, ei väsyneenä enää näe ”metsää puilta”. Talouden tunnuslukujen näyttäessä punaista niitä ei osata tai niitä ei haluta nähdä.

Kivijalkayrityksen vetäjänä toivot joka päivä, että asiakkaat astuvat liikkeeseesi ja käyttävät palveluitasi tai ostavat tuotteitasi. Maksavat siis siitä, että saavat liikkeestäsi laatua ja ammattitaitoa. Tee sinä samoin kuin he; myönnä se mitä et osaa, mikä on sinulle ja yrityksellesi tärkeää ja teetä se ammattilaisella.

PS. Yllä mainittua voi soveltaa myös markkinointiin.

Kiinnostu yrityksestäsi!

Yrityksen pyörittäminen on muutakin kuin raa’an työn tekemistä. Se on suunnittelua, menneistä oppimista, jatkuvaa parantamista, kasvamista, kehittymistä. Omien puutteiden myöntämistä ja epämukavuusalueelle menemistä.

Ihannetilanteessa yrittäjä tekee intohimostaan liiketoimintaa. Rakkaasta harrastuksesta tulee työ, jota on aina halunnut tehdä. Mutta siinäkin tapauksessa se on liiketoimintaa, eli rahan lähteet ja kassavirta pitää tuntea ja rahan käytön kohteet miettiä tarkkaan tai taivas muuttuu helvetiksi.

Mikäli yrittäjä itse ei ymmärrä talouden perusasioita, eikä tilitoimisto ohjaa ja neuvo, ovat ongelmat väistämättömiä vaikka miten hyviä tuotteita myisit tai miten ammattitaitoisesti palvelisit asiakkaitasi. Ulkopuolisen asiantuntijan näkemys ja asioiden säännöllinen kyseenalaistaminen on korvaamatonta. Tämän olen aikanaan saanut itse kokea ja siitä yhdestä päivästä olen ikuisesti kiitollinen. Se muutti yritykseni ja siten elämäni suunnan. Yrittäjän silmiä tulee aika ajoin avata ja muistuttaa, että paikallaan et voi pysyä; jos et mene eteenpäin, menet taaksepäin.

Kirjoittaja on raumalainen Jussi Lehto,  SAMKin Kuninkaisten kampuksen liiketalouden aikuisopiskelija ja taloushallintopalveluyrityksen myyntipäällikkö, joka on puolet elämästään toiminut yrittäjänä, samalla saarnaten nuorille yrittämisen taivaasta ja helvetistä.

Palveleva Huittinen

Palveleva Huittinen

27.09.2017LEENA SÄÄSKI, LEHTORI, SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU, HUITTINEN

Syyskuun alussa alkoi lähes sadan uuden opiskelijan taival Huittisissa Satakunnan ammattikorkeakoulussa Kuninkaisten kampuksella tähtäimessä tradenomi-tutkinto. Opiskelijat olivat läpäisseet pääsykokeen, joka toteutettiin nyt toista kertaa verkossa. Orientaatiopäivillä oli havaittavissa innostusta saadusta opiskelupai-kasta ja jännitystäkin, kuinka aikuisopiskelija pärjää verkko-opinnoissaan työn ja muun elämän ohessa.

Ensimmäisen orientaatiopäivän jälkeen kokoonnuttiin opiskelijoiden kanssa ruokailemaan paikalliseen ravintolaan. Palvelu sujui ystävällisesti, ateria maistui ja jälkiruoka oli herkuttelijan unelma. Opiskelijat kyselivät Huittisista ja kaupungin elinkeinorakenteesta. Ihmettelivät, mitä huittislaiset tekevät työkseen. Jotkut olivat aiemmin porhaltaneet kaasu pohjassa valtatietä pitkin kaupunki ohi. Edes Huittinen-kylttejä eivät olleet

Aamupala oli runsas ja ekstrapalvelua sai samaan hintaan.

huomanneet.
Kerroin, miten huittislaisiin kivijalkaliikkeisiin tullaan asioimaan kauempaakin, jopa satojen kilometrien päästä. Pudottelin faktoja muun muassa maaseutuelinkeinoista, elintarviketeollisuudesta sekä yrityksistä, jotka ovat valloittaneet maailmaa upeilla innovaatioillaan. Kuulijat olivat ihmeissään.
Eräs opiskelija kertoi muille, että oli netistä varannut yöpymispaikan paikallisesta maaseutumatkailuyrityksestä. Nettisivut olivat toimivat, sivuilla mukavat kuvat ja tarvittavat yhteystiedot löytyivät helposti. Yrityksen asiakaspalvelu paikan päällä sekä majoitustilat ylittivät kirkkaasti kaikki odotukset. Aamupala oli runsas ja ekstrapalvelua sai samaan hintaan. Pääkaupunkiseudulta tullut opiskelija kiitteli.

Muistelin samalla kuulijoille, että ostin hiljattain trendikkään hupparin kummipojalleni huittislaisesta kivijalkaliikkeestä. Junnulta oli mennä hampurilainen väärään kurkkuun, kun kerroin ostoskaupungin. Hän oli nimittäin ihastellut ihan samanlaista vaatetta pari viikkoa aiemmin nuoren miehen päällä Saksassa, Münchenin lentokentällä. Tuuminut, mistähän sellaisen saisi. Nyt sai. Huittisista.

https://www.lauttakyla.fi/kolumni/270917/palveleva-huittinen 

Kivijalkayritykset muodostavat kaupungin sydämen